Nyt kun muutama viikko Balilla alkaa olla takanapäin ajattelin raapustaa jotain yleistä Sanurista, tekemisistämme ja olemisistamme ja ihan käytännön jutuista, jos niistä vaikka joskus olisi jollekin toiselle hyötyä.
Aivan tähän alkuun haluan mainita ehdottomasti mielestäni kaikkein parhaimman asian, joka koskee ainakin juuri Sanuria, jossa on paljon paikallista asutusta.
Täällä asuu ehdottomasti, ainakin minun tähän asti näkemäni maailman ihanimmat ihmiset! Kun Thaimaata usein mainostetaan tuhansien hymyjen maaksi, ei sitä voi edes verrata tähän tuhansien oikeasti ja aidosti hymyjen maahan. Ihmiset täällä jollakin tavalla välittää toisista ihmisistä niin aidosti, tällainen vähäpätöinen länkkäri otetaan huomioon ihan pienissä arkisissa asioissa ja tuon kaiken tuntee kaikista hymyistä, pienistä eleistä ja pienistä sanoista. Luulen että jokainen tänne tuleva tuntee itsensä arvokkaaksi ja välitetyksi. Meno on muutenkin niin sanoinkuvaamattoman rentoa ja välitöntä, ihmiset huutelee kaduilla ja rannoilla, kyselee kuulumisia. Eikä he todellakaan kaikki ole jotain vailla tai halua myydä...Ei he todellakin haluavat meidän tuntevan kuuluvamme tähän yhteisöön ja antavat ymmärtää että olemme tänne tervetulleita.
Toki ettei totuus unohtuisi täytyy muistaa, että on meitä yritetty myös huijata. Eli rahaa kannattaa mennä vaihtamaan ainoastaan virallisiin rahanvaihtopisteisiin, vaikka pikkuliikkeet mainostavatkin vaihtavansa rahaa vähän paremmalla kurssilla. Joka kerta, kun olemme käyneet epävirallisessa paikassa, on meitä yritetty huijata. Nollia on niin paljon täkäläisissä rahoissa, että ainakaan alkuajasta niissä ei millään pysy perässä, etkä edes välttämättä huomaa ennen kuin pitkän ajan päästä, kun olet kaikilla sormilla ja varpailla moneen kertaan laskenut, että saitkin paljon vähemmän kuin mitä annoit.
Muuten kaupanteossa pätee vanha sanonta, mitä valkoisempi iho, sitä korkeammat hinnat. Valkoisella iholla voi ihan surutta lähteä tinkimään puolet pienemmällä, kuin mitä on ensimmäinen pyyntihnta. Saatat jopa saada sillä haluamasi, mikäli sinun suonissasi virtaa kunnon tinkijän veri :)
No mitä kokemusta rikkaampana en missään tapauksessa ilman haluisi täältä pois lähteä on paikallinen öljyhieronta! Se on jotain niin taivaallisen uskomatonta, en millään voinut käsittää miten ne pienet ja pehmoiset kädet löysivät juuri oikeat kipukohdat ja sillä samalla hetkellä kun olisi tehnyt mieli kiljua, ne pienet kätöset jatkoivatkin hellästi hieromista. Ensimmäisen kerran tunti oli ihan liian lyhyt aika, joten seuraavalla kerralla pyysimme puolentoista tunnin hierontaa, joka tuli maksamaan 6€ hengeltä. Siitä tulikin mieleen, että tänään on vielä pakko ehtiä käymään hieronnassa! :D
Miten muuten täällä voi aikaansa kuluttaa? No me vuokrasimme pyörät, päivävuokran hinta oli 3€, joten ei sekään paha. Pyöräilimme rannan päästä päähän, joka on muuten useita kilometreja. Kurvailimme pienillä kyläteillä ja tustuimme pieniin putiikkeihin, pysähdyimme välillä syömään ja jatkoimme taas jatkaa. Päivä myös pyöräillessä kului kuin siivillä, niinkuin täällä kyllä kuluu kaikki muutkin päivät, teit jotain tai olit vaan. Ehkä nuo viimeiset sanat kuvaa muutenkin hyvin Balilaista menoa! Aika kuluu kuin siivillä teet jotain tai olet vaan, kaikenkukkuraksi nautit joka hetkestä! <3
Rannalla voi harrastaa "vesileikkejä" jos jonkinnäköisellä härpäkkeellä, veneretkiä, snorklausta, sukeltamista yms. Meidän tarkoituksena oli lähteä tutustumaan Gilin saariin, mutta johtuen näistä ilmoista päätimme jättää väliin, ei olisi mukavaa olla merellä satojen salamoiden loisteessa :)
Ruoka on kohtuullisen halpaa, kaksi henkilöä syö pääruoan ja jälkkärin sisältävän illallisen helposti 200 000 rubialla.
Eräänä iltana poikkesimme syömään täällä turistien suuressa suosiossa olevaan Little Birdiin, mutta koska me emme mitään erityisiä kulinaristejä ole, mielestämme ruoka ei mitenkään poikennut muusta syömästämne ruuasta. Meidän suosikiksi ovat nousseet illalliset pienissä merenranta ravintoloissa, joissa ulkona kuunvalossa ja vienon musiikin soidessa tunnelma on jotain niin sanoinkuvaamatonta ja ainutkertaista, etten edes löydä sopivaa adjektiivia sitä kuvaamaan. Pitäisiköhän tähän kohtaan lisätä paitani teksti, I <3 BALI
Tällä hetkellä istun rannalla varjon alla auringon paistaessa siniseltä taivaalta, ihanan pehmeän ja lämpimän tuulen hivellessä ihoa. Mieli on todella haikea, huomenna jatkuu matka kohti Bangkokkia ja taas uusia seikkailuja. Kaksi viikkoa täällä Paratiisisaarella on kulunut ihan liian nopeasti! Ehkä me jonain päivänä vielä palaamme ja sillä reissulla yhdistämme matkaamme Australian, jonne täältä ei ole kuin muutaman tunnin lentomatka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti