Powered By Blogger

Kävijöitä

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Lamai Beachin turistiaika alkaa olla ohi

Täällä Lamai Beachillä, niinkuin kaikkialla Thaimaassa alkaa olla suurin turistiaika loppusuoralla. Lämpömittarit alkaa olla niin korkealla, että jokainen etsii siestapaikkaa keskipäivän auringon aikoihin. Kaikkialla alkaa olla melko rauhallista, vain liikenne jatkuu melkein yhtä kaaottisena, kuin muulloinkin. Liikentessä täällä näkee miltei päivittäin "läheltäpiti" tilanteita. Tänään sydän kyllä pomppasi muutaman ylimääräisen kerran, kun noin kymmenen metrin päässä turistipariskunta kaatui skootterillaan. Kummallakaan ei ollut kypärää päässään, aineet olisi ollut paljon pahempaankin, mutta onneksi selvisivät pelkällä asfaltti-ihottumalla. Toki kuumassa ja kosteassa säässä sellaisetkin pitää huolella hoitaa!


Muutenkin tämä kuumuus laittaa ehkä vielä enemmän miettimään missä syö, kuin mitä tavallisesti mietitään. Me valitsemme ruokapaikan väkiluvun ja kansallisuuden perusteella. Mitä enemmän ihmisiä käy syömässä ja mieluummin niin, että myös paikallisia, sitä varmemmin ruoka on kunnollista! Tämä on jo usealla retkellä hyväksi todettu käytäntö! Täällä Laimailla suosikiksemme on tullut paikallinen Thairavintola. Puitteet on melko vaatimattomat, mutta ruoka on maittavaa ja toistaiseksi vatsat on pysyneet kunnossa. Tänään kävimme syömässä lounaaksi kananuudeleita ja kanariisiä, juomaksi fantaa. Hinta oli 220 Bathia (noin 6€), niin ja kananuudeleita oli vielä kaksi annosta. Ruokailun lomassa saimme vielä seurata ihanan suloisten koiranpentujen telmimistä!





Meidän rantaloma alkaa olla lopuillaan ja huomenna jatketaankin sitten kaupunkilomalla. Koh Lamailta saimme mitä tilasimme, ihanaa rauhaa, paikan meren ääreltä ja stressitöntä eleilyä ja oleilua. Tenttikirjat alkaa olla hyvällä mallilla, viimeisen viikon taidan altaanreunalla viettää rakkausromaanien parissa :)

Lomatunnelmoiden Tarja <3

Samui beach resort



Aika on niin ihmeellinen käsitä, joskus tunti voi tuntua ikuisuudelta, täällä Samuilla se kuluu kuin siivillä. Jokainen päivä on ihan huomaamatta jo illassa, vaikka heräämmekin aikaisin aamuisin.  Iltaisin olemmekin sitten jo hyvissä ajoissa valmiita untenmaille. Olen miettinyt johtuuko se koko ajan korvissa pauhaavista rentouttavista meren äänistä -vai kuumasti porottavista auringon säteistä.

Tai kyllä yksi päivä täällä tuntui todella pitkälta! Se oli päivä jolloin lähdimme etsimään uutta majapaikkaa. Kävelimme neljänkymmenen helteessä askelmittarin mukaan 15 kilometriä, voitte vaan uskoa -oli aika raskasta! Mutta päivän päätteeksi olimme tyytyväisiä, sillä löysimme tämän ihanan, rauhallisen merenranta resortin. Loppulomalle valitsimme Chewengan vilskeestä Mercure hotellin. Voisiko sen nyt sitten ilmaista, että rantaloma ja kaupunkiloma samassa paketissa.



Tämä resorortti oli mielestämme ihan täydellinen, kun kävimme katsomassa paikan. Edelleen paikka on toki melkein täydellinen, mutta muutamia pikkujuttuja on tullut vastaan. Ensinnäkin meillä on iltaisin yksi ohjelmanumero, kun tiivistämme oven, ettei hyttyset pääse sisään. Ihan oikeasti ovessa on muutamankin sentin aukkoja! Mutta ei se oikeastaan meitä haittaa, täytyy vaan löytyä kekseliäisyyttä :)

Täällä alkaa todella olla nyt kesä, päivät on niin kuumia, ettei auringossa pysty kauan olemaan. Paras paikka taitaa olla viilessä vedessä, vaikka kyllä tuolla pitkällä rannallakin on mukava kävellä ja välillä pulahtaa mereen viilenemään. Vähän mua kyllä on alkanut hirvittämään nuo meduusat, joita täällä riittää. En muista nähneeni koskaan ennen niitä kerralla yhtä paljon kuin niitä on täällä!

Terkuin Tarja <3


lauantai 18. maaliskuuta 2017

Koh Samui, Lamai beach



Lempeä lämmin tuulahdus ja ihanan aromiset tuoksut täyttivät kaikki aistit jällen kerran, kun astuimme ulos lentokoneesta, olimme saapuneet Koh Samuille. Lentokenttä täällä yllätti melkoisesti, toki tiesin, ettei se kovin suuri voi saarella olla, mutta jos jotenkin yritän sitä lyhyseti kuvailla -ehdottomasti eksoottisin kenttä, missä olen käynyt.

Laukut löytyivät helposti ja nopeasti, rahat saatiin vaihdettua, takseissakin oli varaa valita. Yksityinen taksi tänne Lamaille olisi maksanut 900 bathia, päädymme pienoisbussiin, joka toi hotellille saakka, hinta oli 200 bath/ hlö.

Varasimme hotellin etukäteen ensimmäiseksi viikoksi. Ensinnäkin siksi, että koskaa ei voi tietää minkälaista vastinetta rahoilleen saa ja toiseksi siksi, että voi vaihtaa paikkaa, jos siltä alkaa tuntua.
Hotellimme on Mercure, todella mukava ja rauhallinen paikka meren rannalla! Miinuksena mainittakoon se, että Lamain keskustaan on hiukan liian pitkä matka. Mutta saimme juurikin sitä mitä tilasimme, ihanan merenranta hotellin, rauhaa ja lepoa.  Toki hotellin auto kuljettaa ilmaiseksi väkeä edestakaisin iltapäivästä lähtien. Mopo olisi hyvä vaihtoehto kulkemiseen, eli sekin on mietinnässä.

Lamai beachin keskusta ei poikkea millään tavalla muista turisti paikoista täällä Thaimaassa, aivan niinkuin olisi Phuketissa, Pattayalla tai jossain muualla. Toki en kyllä odottanutkaan mitään muuta. Suurin turistiaika alkaa olla jo hiukan ohi, ympärillä kuulee pääasiassa puhuttavan saksaa, ranskaa, italiaa ja hiukan yllättäenkin ehkä viroa. Yhtään suomen sanaa emme ole täällä vielä kuulleet!

Nyt on mietinnän alla lähdemmekö etsimään seuraavaa kohdetta Chawengalta, vai sitten jotain ihan muuta. Toisaalta on ihanaa olla tällaisessa rauhan tyyssijassa, mutta sitten rauhattomampi puoli huutelee, että olisihan se kiva, kun olisi vähän vilinää ympärillä....Eli kumpaa ääntä nyt sitten taas kuuntelisi?  Eilen aloittelimme jo uuden hotellin bongausta Lamain keskustassa...mikään ei vain oikein näyttänyt/ tuntunut miltään ja oli hirrrveeen kalliita!

Ensimmäiset päivät siis ovat kuluneet suunnitellusti, nautiskellen auringosta! Ja papukaijamerkin aion vielä itselleni antaa -yksi tenttikirja on jo luettuna! :)
                                          
                                            Aurinkoisin terkuin Tarza



maanantai 13. maaliskuuta 2017

Aina ei ole niin sopiva hetki lähteä, mutta lähdetään taas kuitenkin

Pakkaukset jäi jälleen kerran viime hetkelle, oli niin kaikenlaista muutakin tekemistä. Viimeisten tuntien aikana sain vielä postipojan matkaan lopputyöhöni liittyviä kyselyjä. Osasta puuttui osoitekin, mutta onneksi minulla on rakas tyttäreni, joka lupasi hoitaa homman loppuun. Ääni pääni sisällä kuiski, että tiesit varmasti kiireen tulevan ja siitä huolimatta jätit kaiken viime tinkaan. Mutta ei auta, kaikki ei vaan ole aina pelkästään itsestä kiinni. Juoksujalkaa junalle...huh nyt saa vaan olla. Kaikki keskeneräiset asiat saa nyt jäädä, pystyyhän niitä vielä reisustakin hoidella ja tarkemmin ajatellen taitaa olla ihan pakkokin.

Kaikkein eniten taitaa nyt harmittaa Esani puolesta, jonka vaalityö jäi ihan alkumetreille. Juuri kun näytti, että innostus vain kasvoi kasvamistaan. Vieläpä kun se olisi mies paikallaan kaupunginvaltuustossa. No toivotaan, että paluu sujuu suunnitellusti ja ehditään itse vaaliuurnille äänestämään :)



Matkamme päämäärä on tällä kertaa Koh Samuin saari, jonne lennämme yhden pysähdyksen taktiikalla  HongKongin kautta. Emme ole aikaisemmin käyneet Koh Samuilla ja paikka tuntuu jakavan mielipiteitä kahtia...toiset tykkää ja toiset ei. Emme mekään siis jättäneet matkaamme yhden kortin varaan, vaan otimme vain viikoksi hotellin ja katsotaan sitten, lähdetäänkö kiertelemään vai jatketaanko samassa paikassa.

Niinkuin aina, niin myös tälläkin kertaa tarkoitus on vaan mennä lepäämään. Yleensä ollaan kutenkin reissujen jälkeen loman tarpeessa, kun juostaa paikasta toiseen...tiedätkö sen tunteen, kun mitään ei saa jäädä näkemättä? Nähtäväksi jää, kuinka tällä kertaa käy! Oikeastaan on vain yksi ihan ehdoton juttu, tenttikirjat pitää tulla luetuksi...tavalla toi toisella :)

Palataan asiaan pikimmiten

Terkuin Tarja <3