Kyllä lomallakin voi olla kiirettä, jos päivän ahtaa oikein täyteen. Jopa kuski hieman ihmetteli, kun kävimme sopimassa hintaa kierrokselle, että aiommeko todellakin käydä kaikissa paikoissa samana päivänä. Kyllähän me aioimme, aikamme alkaa täällä päiväntasaajalla käydä vähän vähiin.
Lähdimme ajamaan kohti Nusa Duata, jossa meillä oli oikeastaan vain yksi tavoite, hoitaa tuliaiset ajantasalle. Olimme kuulleet, että siellä on suuri ostosparatiisi Bali Collection. Huhut pitivät paikkansa, siellä todellakin oli kauppoja jos jonkinmoisia. Sieltä löytyy monenlaista merkkiliikettä, myös paikallisia koriste esineitä, vaatteita, hajuja....Joka matkalta täytyy myös kotia sisustaa matkamuistoilla, tällä kertaa löysimme seinillemme muutaman aforismitaulun.
Retkemme jatkui kohti Kutaa, matkanteko täällä on melko hidasta, koska teitä täyttää jos jonkinmoiset kulkijat. Kutalla myös parkkipaikan löytäminen on haasteellista, mutta viimein löysimme paikan meren rannalta.
Kävelimme autosta suoraan Balilaisiin hautajaisiin, täällä se ei onneksi ole mikään "nolojuttu", koska ne ovat täkäläisen uskonnon mukaan ilonjuhla, johon kaikki ovat tervetulleita. Hautajaisisissa vainaja poltetaan valtavalla roviolla taivaan tuuliin ja " hän jatkaa matkaansa", gamelan musiikin soidessa. Hautajaisvieraat iloitsevat ja ovat ihan kuin piknikillä rannalla.
Lopulta löysimme rannan kautta tiemme etsimiimme basaareihin, ja niitähän täällä riittää. Mutta huh hellettä, voitte varmaan kuvitella kuinka kuumaa siellä on sisällä, kun lämmintä on +35, ilma ei kulje ja väkeä on kuin pipoa. Hiki virtaa vuolaimenaan pitkin selkärankaa, happi tuntuu loppuvan hetkellä millä hyvänsä. Mutta niin me vain löysimme etsimämme ja saimme jatkaa matkaa viileässä autossa.
Olen tällä matkalla saanut kuulla rakkaalta aviopuolisoltani jännittävän tarinan, jos toisenkin Kerobokan vankilasta. Hän osti Australiasta kirjan matkalukemiseksi, joka kertoo tuon vankilan elämästä tositatarinoin. Siellä istuu mm. länsimaisia kuolemaantuomittuja, niin naisia kuin miehiä pienissä ahtaissa selleissä. Täällä tuomiot ovat erittäin kovia, ei ole ollenkaan epätavallista, siis meidän näkökulmastamme kohtalaisen "vaatimattomasta" rikoksesta ihminen saattaa istua tutkintavankeudessakin jo vuosia. Korruptio kukoistaa, rahalla voi ostaa mitä vaan, mutta rahatonna elämä on helvettiä.
Minä jolla on ihan omasta takaa vilkas mielikuvitus kuvittelin tietenkin jo etukäteen tulevan näkymän ajaessamme kohti vankilaa. Näin mielessäni valtavat kalterit joiden takana kulahtuneisiin haalareihin pukeutuneet vangit kiertävät apaattisina rinkiä, osan roikkuessa kaltereiden välissä katsellen kaihoisin silmin vapauteen.
Pettymykseni oli suuri, kun näin valtavat kivimuurit piikkilankoineen ja sisäänkäynnin kuin hienommastakin hotellista. Autonkuljettajamme kävi kysellemässä vartijoilta, että olisiko mitenkään mahdollista, että pääsisimme vilkaisemaan sisäpuolelle. Mutta ei, vartijat pyörittivät päätään, sinne taisi siis olla uteliailta pääsy kielletty 😃
Tälläinen päivä meillä täällä tänään, ilta jatkuu vielä illallisella mukavassa pienessä ravintolassa, jonka eilen ihan sattumalta löysimme.
Terkuin Tarja ❤️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti